Pillow Talk Galleria Rantakasarmissa 28.5.-28.6.

Julia Weckman: Nimetön, Untitled, 2014

Eija Keskinen, Pirjo Pesonen, Eeva-Liisa Rautalahti ja Julia Weckman: Pillow Talk, Galleria Rantakasarmi, Suomenlinna, 28.5.-28.6.2015

Julia Weckman mukana yhteisnäyttelyssä:

”Pillow Talk”, eli vapaasti käännettynä ”Tyynykeskusteluja”.  Se intiimi tilanne ja maaginen hetki, joka kristallisoituu juuri ennen nukahtamista, jolloin ei varo kasvojen menettämistä ja uskaltaa puhua vapaasti ja varomattomasti. Silloin paljastaa itsensä, kohtaa toisen tai huomaa pitävänsä toistaan kohtaamatonta monologia. Tyynykeskusteluiden aikana puhutaan läheisten ihmisten kanssa luottamuksellisesti ja vapaasti assosioiden ilahduttavista, askarruttavista ja huolettavista asioista. Ilot, surut, häpeän tai turhautumisen tunteet, ah niin uneliaassa vilpittömyyden sumussa. Nukahtaminen vie keskustelut mennessään, seuraava ilta tai yö tuo sen kuitenkin taas lähelle, tärkeäksi.

Käsittelen teoksissani pääasiassa maisemaa ja maisemakuvaa, oman henkilökohtaisen elämäni tunnemaailmaa peilaten sitä ympäröivästä maisemakuvasta.
Pillow Talk -yhteisnäyttelyssä esittelen elämän alkuperäisyyteen ja jatkuvuuteen liittyviä töitäni. Olen valokuvannut asuinpaikkani lähellä sijaitsevaa viljelypalstaa. Loppusyksyllä ja talvella
maahan lakoontuvat ja keväällä jälleen nousevat elämänmuodot kertovat jostain suuremmasta; elämän sinnikkyydestä, kasvien ja elämänvoiman alkuperäisyydestä ja luonnon järjestyksestä. Minua kiinnostaa kasveissa ja siemenissä oleva ihmeellinen koodi, joka mahdollistaa jokaisen talven jälkeen uudestisyntymisen. Mutta mitä jos tulee ”talvi”, josta ei enää herätä?
Voin kohdata dystooppisen ajatusleikkini henkilökohtaisella ja sosiaalisella ihmissuhteiden tasolla, mutta myös yleisellä, ehkäpä urbaanilla, globaalille tasolla ja siitä eteenpäin planeetallisella
ja avaruudellisella tasolla. Jokainen taso on olennainen ja yhtä tosi. Ehkäpä omien lasten saaminen ja kasvaminen tässä maailmassa aiheuttaa pohdintoja jatkuvuudesta. Uhkakuvat kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta, arktisen jääpeitteen sulaminen, luonnonvarojen roisi hyödyntäminen, viljelykasvien geenimanipulointi, elintason yltiöpäinen kasvattaminen ja ihmiskunnan ravitseminen ympäristön kustannuksella ja sitä kautta teollisuuden edelleen aiheuttama saastuttaminen ja maapallon kohtalokas lämpeneminen ovat asioita, joita mietin arkipäivässäni
useasti. Olen kuullut puhuttavan kollektiivisesta huolesta kylmän sodan aikaan, ja kollektiivisesta ympäristö-syyllisyydestä nykypäivänä. Kun tieto tulee ulottuvillemme 24h vuorokaudessa,
tiedostamme mitä ympärillä tapahtuu ja turhaudumme riittämättömyyden tunteesta.

Ilta alkaa hämärtyä – Pillow talk – kun yksinäinen, puhuttu tai uneksittu monologi alkaa, tunnen painolastin elämämme väliaikaisuudesta ja haavoittuvuudesta ihollani.
Uskon vakaasti, että lopulta petämme odotukset ja luottamuksen niin luontoa kuin jälkeläisiämme kohtaan ja ahneuksissamme yksinkertaisesti tuhoamme maapallomme.

Vaan olisiko se pienimmän kasvin ihmeellinen koodi säilynyt meiltä piilossa ja kykenisi jälleensyntymiseen?
Alkaa uusi aika, johon meillä ei ole mitään asiaa.

Näyttely on avoinna ti-to klo 12-17.30 ja pe-su 11.30-16. Tervetuloa!

The group exhibition in Gallery Rantakasarmi in Suomenlinna, Helsinki is open on tuesday-thursday 12-5.30pm, friday-sunday 11.30-4pm. Welcome!